Nyt kun muutama viikko Columbiassa on takana, on helppo mainita raivostuttavin asia taalla: kiihkouskovaiset. Se etta joku on uskovainen ei hairitse, jos kyseinen henkilo ei yrita tyrkyttaa uskoaan mulle (itsekaan en yrita tyrkyttaa ateismia paikallisille kristityille), mutta kun seison baarin jonossa perjantai-iltana kavereideni kanssa ja jengin tulee kaannyttamaan meita aggressiivisesti, niin alkaa menna pahasti hermot. Niille ei edes kehtaa nauraa pain naamaa...
Viime perjantai-illan paikalliset "reivit" oli mielenkiintoinen kokemus. Reivit lainausmerkeissa siksi, etta ne oli isossa omakotitalossa ja ohi silloin kun me saavuttiin paikalle (noin klo 01.00). Talon omistajalta lahti paras lappa tahan mennessa. Esittelen itseni: 'Hi, I'm Karla, I'm from Finland, Northern Europe.' Aija vastaa pokkana: 'Hi, I'm X (en muista nimea), I'm from India, South East Asia'. Loistava asenne!
Olin reilu viikko sitten kattomassa paikallisen latkajengin Columbia Infernon matsia ('they're called Inferno cause they're so hot on ice'), mika oli aika erilaista kuin Jaahallissa tai Hartwall Areenalla. Paikalla oli vain kourallinen katsojia, mutta silti show ja meiniki olivat kymmenen kertaa parempia kuin kotona. Lisaksi me voitettiin, mika on naemma paikallisissa urheilutapahtumissa harvinaista herkkua.
Mulla on taalla aika paljon ranskalaisia kavereita, ja olin yllattynyt miten epastereotyyppista porukkaa ne ovat. Niiden englantikin on yllattavan hyvaa, paljon parempaa kuin mun ranska (jouduin miettimaan lausetta 'il faut que je finisse mon vin' lahemmas 5 minuuttia). Hienoa jengia kaiken kaikkiaan.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment