Chillin' like a villain

Eilen oli vika tentti ja luento, eli koulu on ohi! Taytyy tosin viela kirjottaa debrief from GlobO Negotiation, tiivistelma Negotiations-kurssin surullisenkuuluisasta loppuneuvottelusta, jossa sain potkut kuvitteellisesta oljyfirmasta kesken kaiken 'for sleeping with the enemy' (kaytimme the lesser known bad cop/traitor -taktiikkaa). Viime viikko ei muutenkaan menny ihan putkeen, kun yritin korjata sandaaleitani superliimalla ja liimasin epahuomiossa paperiservetin farkkuihini. Ja hommasin viela loppuviikosta flunssan, mika on mukava pikku lisamauste Columbia yli 30 asteen lammossa. Good times.

Vahan ottaa paahan, ettei taalla juhlita vappua. Suunniteltiin ruotsalaisen kurssikaverin kanssa, etta marssittaisiin Columbian paakadulla punaisen lipun kanssa ja laulettaisiin kommarilauluja, mutta suunnitelma jai valitettavasti toteuttamatta. El pueblo unido jamas sera vencido!

Parina viime viikonloppuna suuntana on ollut Charleston ja beach beach beach. Joka kerta kun sinne menee, ottaa paahan ettei USC:ta perustettu aikoinaan sinne. Mesta on oikeastaan joka suhteessa Columbiaa parempi. Ehdottomasti viime reissun parasta antia oli, kun tutustuttiin navy-poika Brandoniin, joka sattuu hehkuttamaan suomalaista musiikkia. Oli hieno fiilis kuunnella iPodini ainoata suomalaista biisia yhdessa ja laulaa mukana (muu jengi ei oikein lammenny). Tosin Boten Anna (sorry for the misspelling) on nykyaan kaverini Tomin suosikkibiisi.

Mina, Julie ja Tom @ Club Habana


King Street


Early bird catches the sunrise!


Mina, Julie ja Brandon @ the Holiday Inn Parking Lot


The final countdown has begun: enaa kolme viikkoa jaljella (alkaa olla haikeata). Sain muuten kuulla kurssikaveriltani Davidilta viime viikolla, etta mulla on samanlainen aksentti kun Davidin sukulaisilla Indianassa. Mika on hyva uutinen, silla jos taytyy valita, niin Midwestern accent voittaa etelan aksentin 6-0 ('what do y'all think' etc).